Vapaaehtoistoiminnan iltatoreille valmistauduttiin yhdessä

Helmikuisena torstai-iltana Aitoon Honkalan alakertaan oli kokoontunut yhteen reilu kymmenkunta paikallisten yhdistysten edustajia. Illan otsikkona oli kepeästi Yhdistysten perehdytysilta Vapaaehtoistoiminnan iltatoreille osallistumista varten, mutta kuivakasta nimestä huolimatta tunnelma oli heti alkuun mukava ja avoin. Kahvit ja aitoolaisten Penttilän rieskojen ympärille koottu maukas iltapala auttoi myös asiaa. 

Kun kahvia oli saatu, osallistujat pääsivät tutustumaan toisiinsa ja kertomaan omasta taustastaan vapaaehtoistoiminnassa. Heti tutustumiskierroksella ideoita alkoi lennellä ja yhteistyökuvioita syntyä yhdistysten välille. 

Yhteiset käsitteet auttavat toiminnassa

Illan ensimmäisessä työpajaosiossa pohdittiin vapaaehtoistyöhön liittyviä keskeisiä käsitteitä, kuten sitoutuminen, avoimuus, luotettavuus ja toiminnan ilo. Ryhmätyönä osallistujat keskustelivat siitä, mitä nämä käsitteet tarkoittavat heidän omassa yhdistyksessään ja millainen merkitys niillä on vapaaehtoistyössä yleensäkin. Yhteinen mielipide oli, että kaikki keskustellut termit nivoutuvat vapaaehtoistoiminnassa yhteen, eikä niitä voi sinänsä erottaa toisistaan. 

Varsinkin sanasta pelisäännöt saatiin hyvää keskustelua: ryhmässä todettiin, että yhteiset pelisäännöt johtavat kohti tavoitetta, ovat arvopohjaiset ja syntyvät tarpeesta. Niistä voidaan tehdä omat tai käyttää esim. turvallisemman tilan periaatteita. Koettiin myös, että ne jäävät myös kirjaamatta ja unohtuvat arjessa, ja toivottiin, etteivät ne olisi liian ”tiukat”. Lisäksi todettiin, että pelisäännöt menevät joskus sekaisin lain ja asetusten kanssa → olisiko parempi sana toimintatapa, yhdistyksen kulttuuri tai yhteinen meininki?

Perehdytyksen ja uusien vapaaehtoisten mukaan ottamisen tärkeys

Yksi illan tärkeimmistä aiheista oli perehdytyksen merkitys. Esittelimme toimintamalleja muualta (kuten kummivapaaehtoisia, uusien aktiivien tervetuliaisiltoja ja pienten tehtävien antamista ensin) ja syntyneistä ideoista keskusteltiin vilkkaasti. Illassa nousseita pohdintoja ja ajatuksia:

• erilaisten toimintatapojen ja erilaisuuden sietäminen on ensisijaisen tärkeää
• tärkeää muistaa, ettei vaan opeteta omia toimintatapoja ja oleteta, että uudet tekevät juuri sen mukaan, vaan annetaan tilaa kasvaa ja kehittää toimintaan
• ollaanko meillä oikeasti valmiita muuttamaan omaa toimintaa tarpeen mukaan?
• ei voi kouluttaa vai ”pikku apulaiseksi” vaan jaettava hiljaista tietoa → varautuminen, turvallisuus vahvistuu, kun kaikki ydintieto ei ole vain yhden ihmisen takana
• mikään asia ei oikeastaan saa olla vain yhden ihmisen takana!
• muistettava, että myös ns. varajäsenillä on oltava pääsy samaan tietoon ja järjestelmiin kuin ns. varsinaisillakin
• koetaan, että on vaikea kysellä ja vastuuttaa vapaaehtoisia, jos he eivät ole itse jollain tavalla tarjoutuneet tai ilmoittaneet olevansa käytettävissä. Kuinka toimia?

Hissipuheet ja esitykset kuosiin

Tauon jälkeen osallistujat pääsivät suunnittelemaan omia esityksiään tulevaa vapaaehtoistoiminnan iltatoria varten. Ryhmissä ja yksilötyönä työstettiin lyhyitä hissipuheita sekä mietittiin sopivia esitystapoja, kuten toiminnallisia esityksiä, haastatteluformaatteja ja jonkin vapaaehtoistyössä käytettävän esineen avulla tapahtuvaa toiminnan esittelyä. Ideoita syntyi, vaikka monella olikin jo paljon esiintymiskokemusta ja melko selvät sävelet siihen, mitä Iltatorilla esitettäisiin.

Illan päätteeksi käytiin vielä lyhyt yhteenveto ja osallistujat antoivat palautetta illasta asettautumalla palautejanalle. Ilolla huomasimme, että kaikki olivat saaneet illasta jotain irti!